T-muoto

T-muoto on kieliopillinen termi, joka viittaa verbimuotoon, joka ilmaisee tapahtuman tai tilan menneisyydessä.

Ratkaisuja ristikkoon

• aikamuoto
• kielioppi
• menneisyys
• taivutusmuoto
• verbimuoto

Mahdollisia ratkaisusanoja

• abessiivi
• aikahansa
• aikakerros
• aikaväki
• ajanpisara
• ajanpyykki
• alaisilta
• alatyyli
• alkuäänne
• ammoisuus
• anglosaksi
• änkyrä
• artefakti
• datiivi
• e-ääni
• edellisyö
• eilisyö
• elonhaamu
• elonhetki
• em-molski
• emäkieli
• entis-aika
• entis-onni
• entis-tapa
• entis-yö
• entisaika
• entiserhe
• entisvanha
• entisyys
• epookki
• esiaika
• esivainaja
• essiivi
• filologia
• fonologia
• grammari
• h-pääte
• hopea-aika
• hopeakausi
• i-diftongi
• i-pääte
• ikimonttu
• kaiholasi
• kalmakoski
• kasariaika
• kaukopolvi
• kerrankana
• kerranpaha
• kielenrakenne
• kieliaines
• kieliasia
• kielikerta
• kielikirja
• kielikohta
• kielitiede
• kielitunti
• kielivara
• koulusaksa
• koulusuomi
• kuoliontie
• lauseoppi
• linnamaa
• linnasaari
• morphologia
• muistoilta
• muistokuva
• muoto-oppi
• nimioppi
• nomini
• partikkeli
• passiivi
• peruansa
• pitkäkieli
• prefiksi
• pronomini
• pukudraama
• r-ääni
• rauniomeri
• sanaluokki
• sanansija
• sanapolvi
• sijapääte
• sisarkieli
• suhuäänne
• sulkusana
• sulomuisto
• syntaksi
• taivunta
• takainen
• takauma
• takaviikko
• tekomuoto
• tervahauta
• tunneromu
• tyylioppi
• unhovuosi
• uuskieli
• vanha-aika
• verbierä
• yleiskieli

Satunnaisia